Adecco Groupin neljäs maailmanlaajuinen Global Workforce of the Future -työelämätutkimus selvittää, miten työntekijät ympäri maailman suhtautuvat työelämän megatrendeihin ja muutoksiin. 23 maassa toteutetussa tutkimuksessa on mukana Suomi, ja käsittelemmekin suomalaistuloksia kahden blogitekstin verran; tutkimme suomalaisten työntekijöiden ajatuksia tekoälyn käyttöön ja työhyvinvointiin.
Mitä suomalaiselle työvoimalle kuuluu vuonna 2023?
- Jopa 58 % suomalaisesta ja 65 % globaalista työvoimasta kertoo kärsineensä työuupumuksen oireista.
- 53 % tutkimukseen osallistuneista suomalaisista vastaajista kokee, että työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu yrityksen johdon tai lähiesihenkilön vastuulle.
- Vain 31 % suomalaisista työntekijöistä kertoo työnantajansa kannustavan vuosiloman pitämiseen.
- 85 % kokeneista päälliköistä on tyytyväisiä palkkatasoonsa – työntekijöillä, joilla ei ole esihenkilövastuuta, tyytyväisyys tippuu 45 prosenttiin.
Burnoutin uhka leijuu suomalaisessa työelämässä
Työuupumus asettaa suomalaisille työmarkkinoille uhkakuvia. Jopa 58 % tutkimukseen osallistuneista suomalaisista työntekijöistä on kärsinyt työuupumuksesta, ja 45 % burnoutin kokeneista työntekijöistä pelkää työuupumuksen uusiutuvan – liiallinen työkuorma, esihenkilöiden tai johdon tuen puute sekä irtisanomisista johtuva vastuun kasvaminen ovat työuupumisen juurisyitä. Tutkimuksen mukaan erityisesti 18–24- sekä 25–34-vuotiaat ovat alttiita työuupumukselle.
Työuupumus varjostaa työvoimaa tehtävätasosta riippumatta; 60 % johtajista ja 76 % päälliköistä kertoo kärsineensä työuupumuksen oireista. Työuupumuslukemat ovat korkeita myös työntekijöillä, joilla ei ole esihenkilövastuuta (56 %).
Miten työyhteisön hyvinvointi varmistetaan?
Suomalaisilla työnantajayrityksillä on paljon työnsarkaa työuupumuksen torppaamisessa. Johtamisen merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä korostuu työntekijöiden vastauksissa – 53 % vastaajista kokee, että työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu yrityksen johdon tai lähiesihenkilön vastuulle. Tutkimuksesta käy lisäksi ilmi, että 61 % suomalaisista pitää vuosilomaa, mutta vain 31 % kertoo työantajansa kannustavan loman pitämiseen.
Työhyvinvoinnin palapeli rakentuu useasta osasta, joita ovat muun muassa avoin ilmapiiri, keskinäinen kunnioitus ja kannustaminen, riittävän osaamisen varmistaminen sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämisen sujuvoittaminen. Sen lisäksi, että mahdollisuus lakisääteisen vuosiloman pitämiseen tulisi olla itsestään selvää jokaisessa yrityksessä, pienilläkin toimenpiteillä voidaan edistää työhyvinvointia.
- Esihenkilön ja tiiminjäsenten säännölliset keskustelut auttavat esihenkilöitä pysymään kartalla siinä, missä työyhteisössä oikeasti mennään.
- Mahdollisuus lisäkoulutukseen ja osaamisen päivittämiseen lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutuneisuutta.
- Avoin ja oikeaan aikaan sijoitettu kommunikaatio turvaa sen, että koko organisaatiolla on selkeä kuva, mitä on tapahtumassa ja miksi.
- Yrityksessä tulee olla selkeät pelisäännöt siihen, että jokaisella on mahdollisuus loman pitämiseen ilman, että odotusarvona on sähköposteihin vastaaminen tai päivystäminen. Loma on yksi tehokkaimmista keinoista burnoutin ehkäisemiseen.
Mikä saa työntekijät sitoutumaan työnantajayritykseen?
Tutkimukseen osallistuneet suomalaistyöntekijät eivät ole aktiivisessa työnhaussa juuri nyt – 23 % suunnittelee uuteen työhön hakeutumista. Palkka on suomalaisten työnhaun tärkein taustatekijä, mutta työntekijäviihtyvyyden ja sitoutuneisuuden takaamiseen palkka ei yksistään kuitenkaan riitä. Tämän vuoden tutkimuksessa on havaittavissa, että työntekijöiden viihtymistä työssä edistävät erityisesti kollegat, työn tuoma vakaus, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä mahdollisuus omien taitojen hyödyntämiseen.
Palkkaansa tyytyväisiä on 58 % suomalaisista, mutta eroavaisuuksia on eri ammattiryhmien välillä. Tyytyväisimpiä ovat kokeneet, päällikkötasolla työskentelevät henkilöt, joista 85 % on tyytyväisiä työnantajayrityksensä tarjoamaan palkkaan, sekä päällikkötasolla työskentelevät (64 %). Vähiten tyytyväisiä ovat työntekijät, joilla ei ole esihenkilövastuuta – tällaisissa rooleissa tyytyväisyys tippuu 45 prosenttiin. Tulos herättää kysymyksen, perustuvatko yritysten palkkausmallit tasa-arvoisuuteen.
Yhteenveto
Adecco Groupin tutkimus antaa yrityksille konkreettista tietoa siitä, miten suomalainen työvoima suhtautuu työelämän megatrendeihin ja miten yritysten tulee toimia varmistaakseen menestyksensä nyt ja tulevaisuudessa. Työelämätutkimuksemme perusteella erityisesti yritysten tulee panostaa työyhteisön hyvinvointiin, jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja sisäisen urakehityksen mahdollistamiseen sekä tasa-arvoiseen palkkausjärjestelmään.
Global Workforce of the Future Report 2023 -tutkimuksesta:
Global Workforce of the Future on Adecco Groupin vuosittainen työelämätutkimus, joka vuonna 2023 toteutettiin 25 kysymyksen muodostamana verkkopohjaisena kyselynä heinä-elokuussa. Tutkimukseen osallistui 30 000 työntekijää 23 maasta 19 eri demografiaperustein. Mukana tutkimuksessa oli tänäkin vuonna Suomi.
Suomalaisia vastaajia oli 524, joista 84 % oli vastaushetkellä kokoaikatyössä eli tehden ainakin 35-tuntista työviikkoa yhdellä työantajalla. Suurin osa vastaajista oli kyselyyn osallistuessaan ollut työelämässä jo useamman vuoden – enemmistö vastaajista oli 25–34-, 35–49- ja 50–60-vuotiaita. 45 % vastaajista ei ollut työssään esihenkilövastuussa, 70 % vastaajista työskenteli valkokaulustyötehtävissä, ja enemmistöllä tutkimukseen osallistuneista (59 %) oli taustallaan yliopisto- tai muu korkeakoulukoulutus.
Tutustu tutkimukseen Adecco Groupin sivuilla.
LISÄTIEDOT:
Suvi Onkamo-Häkkinen, toimitusjohtaja, Adecco Finland Oy, suvi.onkamo-hakkinen@adeccogroup.com, puh. +358 40 5959753
The Adecco Group Press Office, media@adeccogroup.com