Miten työntekijät ympäri maailman suhtautuvat työelämän megatrendeihin ja muutoksiin? Vastaukset löytyvät Adecco Groupin vuosittaisesta Global Workforce of the Future -työelämätutkimuksesta. Tänä vuonna tutkimuksessa on tutkittu erityisesti työelämän megatrendeistä tekoälyn vallankumousta sekä työhyvinvointia. Olemme julkaisseet jo tietoa globaaleista tuloksista, mutta tällä kertaa tutkimme tarkemmin suomalaisen työvoiman vastauksia. Tässä postauksessa painotus on tekoälyssä – miten suomalaiset ovat ottaneet tekoälyn vastaan? Työhyvinvoinnista kerromme erillisessä blogitekstissä.
Miten suomalaiset suhtautuvat tekoälyn vallankumoukseen?
- Vain 6 % suomalaisista työntekijöistä pelkää menettävänsä työn tekoälyn vuoksi.
- Vain 10 % uskoo, että tekoäly pakottaa vaihtamaan alaa tai työpaikkaa.
- 75 % suomalaisesta työvoimasta uskoo käyttävänsä tekoälyä kahdesta kymmeneen vuoden sisällä.
- 63 % suomalaisista työntekijöistä toteaa, että inhimillisyydellä on tekoälyä suurempi painoarvo työelämässä.
- 53 % suomalaisista työntekijöistä uskoo, että heidän tietonsa ja osaamisensa on siirrettävissä muille toimialoille.
- Yli puolet (51 %) uskoo, että tekoälyn hallitseminen parantaa uramahdollisuuksia
Suomalaiset suhtautuvat tekoälyyn positiivisesti
Suomalaiset suhtautuvat kaiken kaikkiaan positiivisesti tekoälyn käyttöön. Vain kuusi prosenttia vastaajista pelkää menettävänsä työpaikkansa tekoälyn vallankumouksen vuoksi, ja 10 % kokee tekoälyn vuoksi joutuvansa vaihtamaan alaa tai työpaikkaa. Yli puolet suomalaisista vastaajista toteaa, että tekoälyn hallitseminen laventaa heidän ura- ja työmahdollisuuksiaan.
51 % suomalaisista käyttää jo tekoälyä työssään ja 75 % uskoo käyttävänsä tekoälyä seuraavien 10 vuoden sisällä – valkokaulustyöntekijöistä jopa 82 % uskoo tekoälyn käytön yleistyvän työvälineenä lähivuosina. Ennen kaikkea älykkään teknologian parissa työskentelevillä tekoäly on jo käytössä oleva työkalu: 77 % alan työntekijöistä hyödyntää ainakin satunnaisesti tekoälyä työtehtävissään.
Suomalaisille tekoäly on arkea helpottava työkalu
Ennen kaikkea suomalaiset arvelevat tekoälyn sujuvoittavan työarkea – yli puolet (57 %) tutkimukseen osallistuneista suomalaisista kokee, että tekoälyn hyödyntäminen työssä auttaa säästämään aikaa ja siten mahdollistaa keskittymisen tärkeämpiin asioihin. Tekoälyn arvioidaan auttavan esimerkiksi rutiininomaisten ja paljon toistoa vaativien työtehtävien suorittamisessa ja tiedon etsimisessä – 51 % työntekijöistä toteaa, että tekoälyn hyödyntäminen rutiinitöissä vapauttaa aikaa strategiseen työhön.
Eri ikäluokkien ja tehtävätasojen välillä on havaittavissa jonkin verran eroavaisuuksia. Tekoälyä käyttävistä erottuvat erityisesti 18–24-vuotiaat työntekijät siinä missä niin kutsuttujen boomereiden eli 50–60-vuotiaiden joukossa tekoäly ei ole yhtä laajasti käytössä.
Valtaosa suomalaisesta työvoimasta uskoo ihmisen olevan tekoälyä tärkeämpi
Teknologiakehitys on viime vuosina ollut varsin kiivas, mikä on korostanut pehmeiden taitojen merkitystä. Valtaosa (63 %) suomalaisesta työvoimasta uskoo, että ihminen on tekoälyä tärkeämpi. Suomalaiset työntekijät eivät yleisesti ottaen usko, että tekoäly pystyy korvaamaan tunneälyä, empatiaa tai vuorovaikutustaitoja tai kriittistä tai luovaa ajattelua.
Eri-ikäisten työntekijöiden vastauksissa on kuitenkin huomattavissa eroavaisuuksia. Inhimillisyyden voimaan uskovat ennen kaikkea 35–49-vuotiaat, joista jopa 78 % pitää ihmistä tekoälyä tärkeämpänä. 18–24-vuotiaista ja 35–40-vuotiaista 52 % ja 25–34-vuotiaista 48 % eivät usko tekoälyn voivan korvata tunneälyä, tosin 50–60-vuotiailla vastaava lukema on vain 37 %.
Tekoälyn käyttö työelämässä nostaa esiin epäkohtia
Jopa 99 % päällikkötasolla työskentelevistä arvelee käyttävänsä tekoälyä lähitulevaisuudessa. Lähes puolet (45 %) vastaajista on huolissaan siitä, että tekoälyn käyttäminen voi olla epäeettistä tai syrjivää – 24–34-vuotiaista näin ajattelee puolet.
Tutkimuksessa on eritelty vastaajat, jotka eivät halua käyttää tekoälyä työssään. 41 % näistä vastaajista kertoo syyksi, että he eivät luota tekoälyyn, ja 17 % ei koe osaavansa käyttää sitä lainkaan – johtajista näin toteaa 30 %. Voidaankin todeta, että suomalaisilla työmarkkinoilla kaivataan selkeämmin ohjeistusta ja tukea tekoälyn käyttöön; vain 26 % suomalaisista kertoo, että työnantajayrityksessä on määritelty selkeä ohjeistus tekoälyn käytölle. Tosin johtotason tehtävissä työskentelevistä ja pitkään esihenkilöinä työskennelleistä tätä mieltä on 40 %.
Osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden turva
Teknologiset harppaukset tulevat muokkaamaan ja poistamaan työpaikkoja tulevaisuudessa, mikä ei näytä hirveästi pelottavan suomalaista työvoimaa: vain 6 % suomalaisista työntekijöistä pelkää menettävänsä työn tekoälyn vuoksi. Lisäksi 53 % työntekijöistä uskoo, että heidän tietonsa ja osaamisensa on siirrettävissä muille toimialoille. Yli puolet (51 %) suomalaisesta työvoimasta kokee, että tekoälyn hallitseminen tulee laventamaan heidän uramahdollisuuksiaan.
Suomalaiset haluavat panostaa osaamisensa kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan 60 % työntekijöistä aikoo tulevaisuudessa satsata oman osaamisensa kehittämiseen, mikä avaa työnantajayrityksille mahdollisuuden edistää työyhteisön hyvinvointia ja motivaatiota – jatkuva panostaminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen lisää työntekijöiden motivaatiota ja sitoutuneisuutta. Kuitenkin 46 % työntekijöistä kokee, että työnantajayritys tarjoaa työntekijöille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen esimerkiksi erillisen koulutuksen kautta.
Global Workforce of the Future Report 2023 -tutkimuksesta:
Global Workforce of the Future on Adecco Groupin vuosittainen työelämätutkimus, joka vuonna 2023 toteutettiin 25 kysymyksen muodostamana verkkopohjaisena kyselynä heinä-elokuussa. Tutkimukseen osallistui 30 000 työntekijää 23 maasta 19 eri demografiaperustein. Mukana tutkimuksessa oli tänäkin vuonna Suomi.
Suomalaisia vastaajia oli 524, joista 84 % oli vastaushetkellä kokoaikatyössä eli tehden ainakin 35-tuntista työviikkoa yhdellä työantajalla. Suurin osa vastaajista oli kyselyyn osallistuessaan ollut työelämässä jo useamman vuoden – enemmistö vastaajista oli 25–34-, 35–49- ja 50–60-vuotiaita. 45 % vastaajista ei ollut työssään esihenkilövastuussa, 70 % vastaajista työskenteli valkokaulustyötehtävissä, ja enemmistöllä tutkimukseen osallistuneista (59 %) oli taustallaan yliopisto- tai muu korkeakoulukoulutus.
Tutustu tutkimukseen Adecco Groupin sivuilla.
LISÄTIEDOT:
Suvi Onkamo-Häkkinen, toimitusjohtaja, Adecco Finland Oy, suvi.onkamo-hakkinen@adeccogroup.com, puh. +358 40 5959753
The Adecco Group Press Office, media@adeccogroup.com