Tiesitkö, että Suomessa naiset tienaavat keskimäärin 16 % vähemmän kuin miehet, vaikka naiset ovat miehiä koulutetumpia? Vaikka naiset ovat kouluttautuneempia kuin miehet – pohjoismaisella tasolla lukion jälkeen jatko-opintoihin suuntautuu 10-20 % enemmän naisia kuin miehiä - koulutus ei heijastu palkkatasoon. Entäpä oletko kuullut, että Suomi on yksi sukupuolijaottuneimmista valtioista Euroopassa? Tilastokeskus kertoo, että vuonna 2021 Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 57,5 % oli naisia, mutta naisen euro oli vain 84,3 senttiä. Maaliskuun kahdeksantena päivänä vietetään kansainvälistä naistenpäivää, jonka tarkoituksena on nostaa esiin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä epäkohtia. Tässä blogitekstissä pohdimme, miten sukupuolijaottelu ja sukupuolten välinen epätasa-arvo ovat vielä tänäkin päivänä nähtävissä työmarkkinoilla.
Mihin uravalintamme oikein perustuvat?
Pohjoismaisilla työmarkkinoilla vallitsee epätasa-arvo sukupuolten välillä ja jako miesten ja naisten töihin on edelleen selkeä. THL:n mukaan naiset ja miehet hakeutuvat työskentelemään eri toimialoille, eri työnantajille ja erilaisiin rooleihin. Mutta miksi hakeudumme tietynlaisiin rooleihin? Seuraavat neljä seikkaa osaltaan selittävät, miksi sukupuolten segregaatio eli sukupuolijakautuminen leimaa yhä suomalaisia työmarkkinoita:
- Sukupuoli – Käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja myös siitä, millaisissa tehtävissä oletamme naisten ja miesten työskentelevän, ohjaavat uravalintojamme.
- Sosiaalinen asema – Akateemisessa ympäristössä varttuneet henkilöt valitsevat useammin korkeakouluopinnot kuin ei-akateemisissa perheissä varttuneet. Kulutusyhteiskunta yhdistettynä haluun parantaa sosiaalista asemaa lisäävät motivaatiota hakeutua yhä parempipalkkaisiin rooleihin. STEM-alojen (Science, technology, engineering, and mathematics) työpaikoilla on hohdokkaampi status esimerkiksi naisvaltaisiin sosiaali- ja terveydenhoitoalojen ammatteihin verrattuna.
- Kiinnostuksen kohteet – Sukupuoli ja sosiaalinen asema selittävät osin uravalintojamme, mutta myös sosiaalinen ympäristö muovaa uratavoitteitamme. Esimerkiksi ystävät, opettajat, opinto-ohjaajat ja harrastusten kautta tutuiksi tulleet henkilöt voivat vaikuttaa yksilön urakäsitykseen melkoisesti.
- Perheen merkitys – Uravalintaan vaikuttaa hyvin suuresti se, millaisissa tehtävissä esimerkiksi vanhemmat työskentelevät. Erityisesti naiset seuraavat äitiensä jalanjäljissä tietyille aloille, ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhoitoalalle.
Sukupuolten segregaatio koulutusmarkkinoilla
Koulutusvalinnoissa on havaittavissa sukupuolittuneisuutta sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Tietyt koulutusalat houkuttelevat lähes täysin pelkästään poikia – esimerkiksi sähkö-, energia-, rakennus- ja IT-aloilla opiskelevien tyttöjen osuus on Pohjoismaissa vain 10 %. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoiden sukupuolijako ei ole aivan yhtä vahva kuin edellä mainituilla aloilla, mutta tyttöjen osuus on huomattava poikiin verrattuna.
Urapolun rakentamiseen vaikuttavat suuresti yhteiskunnalliset normit. Valintojamme ohjaavat yhä vallitsevat käsitykset siitä, millaisiin hommiin naisten tai miesten kuuluisi työllistyä. Naispuolisesta opiskelijasta saattaa tuntua vaikealta rikkoa normeja ja toimia vastoin kaavoja, jotka hänen eteensä on asetettu. Ajat ja käsitykset kuitenkin muuttuvat, ja perinteiset työpaikat ja roolit kehittyvät tai tulevat jopa poistumaan. Teknologiset innovaatiot ovat mullistaneet teolliset ympäristöt ja työmaat ja tuoneet manuaalisten työvaiheiden nopeuttamiseksi erilaisia työkaluja ja ratkaisuja automatisoinnista ja robotiikasta IoT-kehitykseen.
Tyttöjen tekninen itsetunto on usein kehno – aivan turhaan
Uravalinta ei pohjaudu pelkästään taipumuksiin ja kykyihin, vaan itsetunnolla on valtava merkitys urasuunnittelussa. Vaikka Suomessa tyttöjen luonnontieteellinen ja matemaattinen osaaminen on kansainvälisellä mittapuulla huipputasoa, teknologia-aloilla naiset ovat selkeästi vähemmistössä. Microsoftin tutkimuksen mukaan teknologiasta kiinnostuneiden tyttöjen innostuneisuus hiipuu viidettätoista ikävuotta kohti mentäessä, vaikka innostusta alaan liittyen olisi ollut aiemmin.
Sitä, että biologia selittäisi tyttöjen ja poikien välisiä eroavaisuuksia esimerkiksi uravalintoihin liittyen, ei ole todistettu. Voiko olla niin, että aikuiset ohjaavat tyttöjen ja poikien kiinnostuksen kohteita varhaisista ikävuosista lähtien? Jo esimerkiksi tyttöjen ja poikien leikit perustuvat vanhanaikaisiin oletuksiin – tytöt pitävät hoivaleikeistä siinä missä pojat haluavat urheilla ja oppia uutta. Kannustetaanko kouluikäisiä tyttöjä tutustumaan matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin vai pidetäänkö niitä enemmän pojille sopivina?
Palkkatasa-arvo ei toteudu Suomessa
Monella perinteisesti naisvaltaiseksi mielletyllä toimialalla, esimerkiksi kuntasektorilla sekä terveydenhuolto- ja palvelualojen tehtävissä palkkataso on yleisesti ottaen matalampi kuin miesten hallitsemilla aloilla, joilla myös tulokehitys on voimakkaampaa naisvaltaisiin aloihin suhteutettuna.
Etlan artikkelissa nostetaan esiin, että yksi suurimmista tekijöistä naisten palkkakehityksen junnaamisessa on lasten saaminen: miesten palkkapussiin perheen kasvaminen ei aiheuta notkahduksia. On huomattava, että yhteiskunnalliset normit ohjaavat naista ottamaan miestä vahvemman roolin lastenhoidossa, mikä vaikuttaa olennaisesti naisen urakehitykseen. Lisäksi naiset käyttävät kotitöihin keskimäärin enemmän aikaa kuin miehet; Tilastokeskus osoittaa, että vuosina 2020-2021 naisilla meni vuorokaudessa kotitöihin yli kolme tuntia, miehillä kaksi tuntia ja 38 minuuttia.
THL tähdentää, että Suomessa on havaittavissa myös selittämättömiä palkkaeroja – jos vertaillaan samanlaisissa työtehtävissä työskentelevien, saman ikäisten miesten ja naisten palkkatasoja, muhkeampi tilipussi löytyy miehen taskusta, ei naisen.
Miksi sukupuolten tasapaino on työmarkkinoilla niin tärkeää?
Naisvaltaisilla aloilla mahdollisuudet uralla etenemiseen, johtajuuden kehittämiseen sekä korkeaan palkkatasoon ovat suppeat, ja miesvaltaisilla aloilla lasikatot ovat yhä monesti esteinä naisten urakehitykselle. YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin julkaiseman raportin mukaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen voi viedä jopa 300 vuotta nykyisen kehityksen valossa.
Mutta mitä sitten, vaikka sukupuolten välinen tasapaino vaihtelisi eri toimialoilla ja naiset hakeutuisivat naisvaltaisille aloille
Sukupuolten välisen tasa-arvon ja tasapainon edistämisessä on monta plussaa. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän rohkeampia, innovatiivisempia ja monipuolisempia palveluja, tuotteita ja käytäntöjä, ja siksi tarvitaan erilaisia ajattelumalleja ja näkökantoja. Poliittisen ja taloudellisen epävarmuuden ja ilmastokriisin aiheuttamien globaalien muutosten jälkipyykissä tarvitaan monenlaista osaamista – ja monenlaisen osaamisen lisäämiseksi työpaikoille tarvitaan monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta. Tasa-arvoisessa, monimuotoisessa työyhteisössä, jossa tiiminjäsenet on valittu rooleihinsa soveltuvuutensa, ei sukupuolen perusteella, tulokset puhuvat puolestaan. Henkilöstö viihtyy ja voi paremmin, mikä lisää motivaation tasoa ja sitä kautta yrityksen laatimien tulostavoitteiden saavuttamista sekä tuottavuutta.
VIime vuosien myllerrykset ovat lisänneet monella toimialalla työvoimapulaa, eikä työnhakijoita tunnu löytyvän kivien tai edes kantojen alta. Olisiko aika ravistella kulahtaneita ajatuksia naisten ja miesten töistä ja antaa mahdollisuus hyvälle työntekijälle riippumatta siitä, mitä sukupuolta hän kokee edustavansa? Mitä enemmän sukupuolten tasa-arvoa edistetään eri aloilla, sitä houkuttelevampi ala on osaavien työnhakijoiden keskuudessa tulevaisuudessa. Esimerkiksi rakennusalan tehtäviä pidetään niin fyysisisinä, etteivät naiset pärjää raakaa voimaa vaativissa tehtävissä. Toisaalta fyysisistä tehtävistä nauttiminen ja niissä menestyminen ei ole pelkästään sukupuolesta kiinni. Rakennusala on kehittynyt vahvasti, ja käytännössä moni työvaihe on helpottunut teknologiakehityksen ansiosta.
Millaisilla aloilla tarvitaan lisää tasaisuutta sukupuolijakaumaan?
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n Lasikattomittarin mukaan Suomi on viime vuosina hivuttautunut lähemmäs tasa-arvon alarajaa kuin koskaan aiemminn, kun tutkitaan naisjohtajien määrää. Vuonna 2020 37,5 % johtajista Suomessa oli naisia siinä missä vuoden 2017 tilastoissa naisjohtajien osuus oli 31,4 %.
Kuitenkin toimialakohtaisia epäkohtia on havaittavissa. Esimerkiksi talous ja teknologiapainotteiset alat tarjoavat mahtavia mahdollisuuksia urapolun kehittämiseen, mutta käytännössä näillä aloilla naiset ovat selkeästi aliedustettuina. Miesvaltaisiin aloihin liitetään usein varsin vanhanaikaisia olettamuksia – ei ole aivan harvinaista, että naispuolinen työntekijä joutuu yhä todistamaan osaamisensa ja pätevyytensä miehiä enemmän.
Erityisesti niin kutsuttu neljäs teollinen vallankumous, jonka myötä perinteinen valmistava teollisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan muutoksessa siirtyessämme kohti teknologiayhteiskuntaa – jo aiemmin mainitun Microsoftin tutkimuksen mukaan teknologiasektori on kasvanut kolminkertaisesti eurooppalaisilla markkinoilla. Muutokset tuovat mukanaan aivan uudenlaisia työmahdollisuuksia. Samassa tutkimuksessa todetaan, että Euroopan bruttokansantuote kasvaisi mahdollisesti 9 miljardilla eurolla, jos teknologia-aloilla olisi saman verran sekä miehiä että naisia.
Rohkeutta työpaikan ja työntekijän valintaan – sukupuoleen katsomatta
Suomessa on vielä työnsarkaa eriarvoistumisen kitkemisessä ja urakehityksen turvaamisessa sukupuoleen katsomatta. Me Adeccolla pyrimme jatkuvasti edistämään monipuolisuutta ja inklusiivisuutta niin henkilöstövuokraus- kuin rekrytointitoimeksiannoissa. Meille osaaminen ja kompetenssit ovat ratkaisevassa roolissa, ei sukupuoli. Haluammekin tarjota tulevaisuuden töitä jo tänään ja aivan jokaiselle sukupuoleen katsomatta. Kannustamme työnhakijoita tekemään uravalintoja sen mukaan, mitä he itse toivovat tulevaisuudelta ja yhtä lailla asiakasyrityksiämme valitsemaan tiimeihinsä soveltuvimmat osaajat soveltuvuuden perusteella.
Osana maailman johtavaa henkilöstöratkaisuja tarjoavaa Adecco Groupia haluamme omalla toiminnallamme vaikuttaa käytännön tasolla tasa-arvon toteutumiseen työpaikoilla. Olemme Paradigm for Parity -jäsen. Paradigm for Parity on järjestö, jonka tarkoituksena on edistää yhdenmukaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia yritysmaailmassa. Tavoitteemme on saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo johtajarooleissa vuoteen 2023 mennessä.