Aalto-yliopiston kauppatieteiden opiskelija Elina Mäkelä on valittu Adecco Finland Oy:n kesätoimitusjohtajaksi. Tarjolla oleva kymppitonnin kuukausipalkka ja liike-elämän näköalapaikka saavat joka vuosi tuhannet hakemaan mukaan Adecco Groupin eri maissa toteutettavaan kampanjaan. Kisan finalistien mukaan nuorten ammattilaisten pääsy työelämään on vaikeutunut entisestään korona-aikana, ja erityisesti ilman palautetta uskoa omiin mahdollisuuksiin on joskus vaikea pitää yllä.
”Minusta elämässä ei ole mitään niin tärkeää kuin uuden oppiminen ja itsensä haastaminen. CEO for One Month -kampanja tarjosi upean mahdollisuuden päästä aidosti osaamistani kehittävien ja mielenkiintoisten työtehtävien pariin ja kokeilemaan omia rajojani”, kertoo Elina Mäkelä kampanjaan pyrkimisen syistä.
Valtiotieteen kandidaatti ja lähes valmis kauppatieteiden maisteri on kiinnostunut työn murroksesta. Mäkelä haluaa tulevaisuudessa toimia aktiivisesti paremman ja tasa-arvoisemman työelämän puolesta.
Koronavuosi on ollut Mäkelällekin epävarmuudessaan harvinaisen raskas, mutta toisaalta se on opettanut paljon vaikeista tilanteista selviytymisestä ja kriisitilanteessa työskentelystä.
Mäkelä on vasta palannut Suomeen Singaporesta, jossa hän oli kevään opiskelijavaihdossa. Tätä ennen hän työskenteli Ulkoministeriössä ja Suomen Geneven edustustossa, jossa hän pääsi muun muassa seuraamaan WHO:n ja ILO:n koronastrategiaa ja kansainvälistä yhteistyötä.
Nuoret toivovat yrityksiltä palautetta ja selkeitä odotuksia
Haun aikana kartoitettiin myös opiskelijoiden ajatuksia koronavuodesta. Lomautukset ja irtisanomiset osuivat erityisesti palvelusektorille, ja monelta opiskelijalta työtulot loppuivat kokonaan. Etäopiskelu voi olla hyvin uuvuttavaa ja kun yhtälöön lisätään eristäytyneisyyden mukanaan tuoma yksinäisyys, on mieliala matalalla. Samaan aikaan töitä ja harjoittelupaikkoja pitäisi kuitenkin hakea aktiivisesti.
Moni Adeccon kesätoimitusjohtajan hakuprosessissa finaalivaiheeseen päässyt hakija kertoi, että yritysten rekrytointitaidoissa olisi parannettavaa. Yritysten olisikin otettava nykyistä suurempi rooli nuorten työnhakijoiden opastamisessa erityisesti silloin, kun haastateltava ei tule valituksi.
Etäyhteyksin toteutetut haastattelut olivat jo sinänsä uuvuttavia kokemuksia monelle nuorelle. Monet työnantajat tulevat nuorten mukaan vielä huonosti valmistautuneina haastatteluihin. Myös monia yrityksiä yhdistävä palautteen puute sai hakijoilta moitteita, sillä näin nuori menettää mahdollisuuden kehittää itseään työnhakijana. Tämä on turhauttavaa, koska hakuprosesseihin käytetään valtavasti aikaa.
Epätasa-arvo yksi suurimmista työhaun esteistä
Työnhaku on ollut erityisen vaikeaa pandemian aikana siksi, ettei työpaikkoja yksinkertaisesti ole ollut. Myös harjoittelupaikkoja ja yritysten omia trainee-ohjelmia peruutettiin kokonaan. Toisinaan harjoittelupaikkaa tarjotaan, mutta palkattomasti.
Erityisen vaikeaa työnhaku on ollut nuorille, joilla ei ole valmiita verkostoja, vaan oman urapolun löytäminen ja tieto yritysten tarjoamista mahdollisuuksista on kaivettava kiven alta. Ilman verkostoja ovet eivät aukene kovillekaan osaajille, sanoi eräs finalisti.
Epätasa-arvo tuntuu vain pahentuneen pandemian aikana, vaikka yritykset hyötyisivät monimuotoisesta asiantuntemuksesta, joka kumpuaa erilaisista persoonista.
”Epätasa-arvo on yksi suurimmista työnhaun esteistä, ja siitä on hyvin vaikea päästä eroon. Adeccon hakuprosesseissa ansioluetteloita ei tutkita suurennuslasilla, vaan sen sijaan henkilön persoonallisuudelle ja tilannearvioinnin testeille laitetaan iso painoarvo”, kertoo Adecco Finlandin toimitusjohtaja Suvi Onkamo-Häkkinen.
”Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole varaa ottaa vastaan palkattomia harjoittelupaikkoja. Tähän tulisi kiinnittää huomiota paljon nykyistä enemmän ja löytää nuorille uusia tapoja saada työpaikka”, Onkamo-Häkkinen huomauttaa.
Iso osa parikymppisistä ei tiedä, mitä he haluaisivat tehdä, ja heidän on saatava testata osaamistaan.
”Tämä pitäisi ottaa huomioon, mutta valitettavasti monet organisaatiot myös käyttävät tätä hyväkseen ja laittavat nuoret tekemään valtavasti töitä, ilman että ajatellaan mitä he itse asiassa tekevät”, sanoo Onkamo-Häkkinen. ”Kesätoimitusjohtajan työssä on tarkoitus päästä näkemään mahdollisimman laajasti niin henkilöstöalan yrityksen toimintaa kuin johtamistakin organisaation eri tasoilla kansainvälistä ulottuvuutta unohtamatta.”
Koronavuoden epävarmuus ja poikkeusolot ovat vieneet monilta nuorilta kriittisen ensimmäisen kosketuksen työelämään.
”Pandemia ei tule kuitenkaan olemaan viimeinen kerta, kun elämme turbulenssin keskellä. Tulevaisuuden työelämä tulee olemaan jatkuvaa muutosta ja murrosta. Toivoisin, että työnantajat muistavat, että jokainen työtä etsivä nuori on osoittanut koronavuoden aikana uskomatonta resilienssiä ja sopeutumiskykyä – tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä taitoja”, pohtii Mäkelä.